Kun 60-luvun lopulla jouduin ottamaan vakavasti oman täyshukkaisen tilani, yhdeksi tiennäyttäjäksi osoittautuiStanley Jones, jonka suomennettua opusta ”Sana tuli lihaksi” luin silmät ja taju tapillaan. Sitten joku antoi minulle Stanley Jonesin elämänkerran ”Pyhinvaeltajan laulu”. Se kuitenkin hävisi jonnekin. Nyt luin sitä (vaimoni enemmän) Joosepissa Lapissa. Levillä, kun olimme Marian kappelia päivystämässä 2014-2015 vuoden vaihteessa. Kirjasta kuvastuu luonnollisesti kirjoittajan aika ja tausta, mutta jotakin todella viehättävää ja mukaansatempaavaa on edelleen Stanley Jonesin tavassa suhtautua hindulaisuuteen. Sitä pähkäilen edelleen.

Nyt on Intia jo takana, yli puoli vuotta taas Suomessa, mutta aiheet elävät.