Löysin artikkelin, joka kuvaa napakasti täällä kohtaamani neo-advaitan Jeesus-kuvaa. Jos neo-advaitan Jeesus-kuva ei sinua kiinnosta, älä lue. Kohtaat sen sitten muuallakin, esim Ultra-lehdessä tai ennen pitkää omassa päässäsi. Uuden henkisyyden, jota New ageksi hetki sitten tavattiin sanoa, Jeesus-kuva on kutakuinkin tämä, eikä se ihan outo ole ev.-lut. kirkossammekaan. Sitäpaitsi se asettaa vekkulin haasteen theosis-käsitteen ja käsitteen kuvaaman todellisuuden selventämiseksi.
The Gospel in the Advaitic Culture of India, The Case of Neo-Vedantic Christologies
K. P. Aleaz (pastori, Dr K.P. Aleaz opettaa uskontoja Bishop’s Collegessa Kalkutassa)
http://www.biblicalstudies.org.uk/pdf/ijt/35-2_010.pdf
Aluksi käännökseni, sitten se alkuperäinen conclusion-osa, jonka koetin kääntää.
”Kaikkien käsittelemieni (käsittelijänä siis K. P. Aleaz) neo-vedanta -ajattelun edustajien (Neo-Vedantins) mielestä Jeesuksella oli ei-dualistinen suhde Isä-Jumalaan, ja hän rohkaisee kaikkia ihmisiä samaan jumala-suhteeseen, mihin päästään, kun alempi itse (lower self) kielletään. Jeesus osoittaa ihmisille täydellistymisen tien, hän paljastaa meille todellisen jumalallisen luontomme; hän johdattaa meidät oivallukseen, jossa löydämme jälleen kadotetun itseytemme (lost selfhood). Intialaiselle Jeesuksen elämän perusopetus on väärän Jumalan ja ihmisluonnon vastakkaisuuden torjuminen. Risti tarkoittaa egon hylkäämistä ja sielun nousua oman universaalisuutensa ymmärtämiseen. Ylösnousemus tarkoittaa itseensä keskittymisen kuolemaa ja nousua osoittamaan epäitsekästä rakkautta, siirtymistä itsekkään individualismin pimeydestä yleismaailmallisen hengen valoon.
Jeesus on yksi Jumalan avatara tai jälkeläinen. Hän on syntynyt ilman karmaa ja on harhaista maailmaa (maya) ylempi. Avataralla on ainutlaatuinen voima välittää spiritualiteettiaan, muuntaa ihmisiä kosketuksen, katseen tai tahtonsa voimalla ja osoittaa jumalallisuutta omalla kirkastumisellaan. Jeesus oli korkeimman asteen joogi, joka harjoitti kaikkia joogan lajeja, karma-, bhakti-, raja- ja jnanajoogaa.
Jeesuksen yleismaailmallinen sanoma voidaan tänään palauttaa advaita vedantan avulla. Kristillisten dogmaattisten käsitteiden, kuten sovitus-teorian ja käsityksen ihmisen synnynnäisestä pahuudesta ei enää tarvitse väärentää evankeliumia.”
ADVAITIC CULTURE OF INDIA
Conclusion:
All the Neo-Vedantins whom we studied above are of the opinion that Jesus had a non-dual relation with God the Father and he is inspiring all the humans also to have the same relation with God through the renunciation of the lower self. Jesus shows as the way to become perfect, he shows us our true nature which is divine; he brings us to realization which involves the regaining of the lost selfhood. The central lesson of the life of Jesus to an Indian is the undermining of the false antithesis between human person and God. The abandonment ofthe ego and the soul’s arisal to a sense of its universality is the meaning of the cross. Resurrection is the passage from the death of self-absorption to the life of unselfish love, the transition from the darkness of selfish individualism to the light of universal spirit.
Jesus is one of the avatars or the descents of God, born without karmas and above maya. An avatar has the unique power to transmit spirituality, transform human lives by touch, look or wish, and reveal divinity through transfiguration. Jesus was a yogi of the highest type who practiced all the yogas, namely karma, bhakti, raja and jnana.
Today, the lost universal message of Jesus can be regained with the help of Advaita Vedanta; the Christian dogmatic assertions like the atonement theory and the innate vileness of human nature no more need distort the meaning of the gospel
Tänään vielä Maduraissa, huomenna veljenpoikaa vastaan Chennaihin ja sieltä 20.4. yöjunalla Kanyakumariin.